Sisäkorvaistutteet lapsille

Sisäkorvaistute on laite, joka auttaa kuuroja tai huonokuuloisia ihmisiä kuulemaan. Siinä on sisäinen ja ulkoinen osa. Korvakirurgi leikkaa sisäisen osan ihon alle korvan taakse ja sisäkorvaan. Ulkoinen osa sisältää ääniprosessorin, jota käytetään korvan ulkopuolella.

Kuulokoje on laite, joka vahvistaa akustista ääntä ja sitä pidetään korvassa. Sisäkorvaistute on laite, joka muuttaa äänen sähköisiksi signaaleiksi, mikä johdetaan sisäkorvan simpukkaan.

Sisäkorvaistutteen saaminen on iso askel.

Etsi kaikki mahdollinen tieto sisäkorvaistutteesta ja puhu muiden kanssa istutteista:

• Keskustele sisäkorvaistutetiimin kanssa siitä, miten siitä olisi apua lapsellesi. Ota yhteyttä lähimpään sisäkorvaistuteklinikkaasi.

• Kysele kokemuksista muilta vanhemmilta, joiden lapsilla on sisäkorvaistute.

• Juttele muiden istutekäyttäjien kanssa heidän sisäkorvaistutteistaan. Mieti, mitä tavoitteita olet asettanut lapsellesi. Pohdi, miten sisäkorvaistutteesta voisi olla hyötyä lapsellesi.
  

Sisäkorvaistute ei ole mikään ihmelääke kuulonalenemaan. Istute yksinään ei auta lastasi oppimaan puhumaan. Sisäkorvaistute antaa lapsellesi mahdollisuuden äänten kuulemiseen. Varsinainen työ alkaa sitten, kun istute on asennettu. Kuuntelemisen ja kielen harjoittelemiseen kuluu useita tunteja, ennen kuin lapsesi oppii puhumaan. Kielen ja kuuntelemisen harjoittelun määrä ja laatu määrittävät, milloin ja kuinka nopeasti lapsesi oppii puhumaan.

Muiden leikkausten tavoin tähän liittyy riskejä, joista sinun tulee olla tietoinen. Pidä mielessä, että useimmiten näissä leikkauksissa ei ilmene ongelmia. Lääkärisi kertoo sinulle kaikista riskeistä.

Monet istuteklinikat työskentelevät tiimeissä. Tiimin jäsenet arvioivat huolellisesti, onko sisäkorvaistute lapselle hyvä vaihtoehto.

Tässä on luettelo henkilöistä, joita tiimiin saattaa kuulua:

• Audionomi testaa lapsen kuulon kuulokojeiden kanssa ja ilman niitä

• Puheterapeutti testaa lapsen kielelliset taidot

• KNK-erikoislääkäri tarkastaa, onko lapsellasi tulehdusta tai muita vaivoja, jotka voisivat häiritä istutteen toimintaa. Lääkäri tekee lähetteen magneettikuvaukseen ja/tai tietokonetomografiaan nähdäkseen sisäkorvan rakenteen.

• Päiväkodin työntekijät ja sairaalan kuntoutusohjaaja auttavat lapsen päivähoidon järjestämisessä.

• Sosiaalityöntekijä kertoo eri tukimuodoista, joita perhe voi saada. Sosiaalityöntekijä voi myös auttaa selvittämään muita kuntoutusasioita.

• Psykologi keskustelee kanssanne tavoitteistanne, huolenaiheista ja peloista, jotka sisäkorvaistutteeseen liittyvät.
  

Lapsi, jolla on sisäkorvaistute toisessa korvassa ja vaikea kuulonalenema ilman vahvistusta toisessa korvassa, pystyy kuulemaan vain yhdellä korvalla.

Voit kokeilla yhden korvan tukkimista jutellessasi kaverisi kanssa äänekkäässä ympäristössä, niin huomaat pian, että on vaikea ymmärtää, mitä ystäväsi sanoo. Kahden korvan käyttäminen kuunteluun tekee kuulemisesta helpompaa äänekkäissä tilanteissa ja auttaa paikallistamaan, mistä suunnasta äänet tulevat. Lapsesi ei pysty hyötymään näistä eduista, jos hän kuuntelee vain yhdellä korvalla.

Kaiken lisäksi, jos lapsi ei käytä toisen korvan jäännöskuuloa, tämä korva saattaa asteittain menettää kykynsä äänten analysoimiseen. Ilman vahvistusta äänet eivät stimuloi kuulojärjestelmää eikä se pysty toimimaan niin hyvin, jos ja kun lapsesi joutuu turvautumaan siihen tulevaisuudessa.