Kommunikointimenetelmiä kuulonalenemasta kärsiville lapsille

Tulevina päivinä ja kuukausina perheesi tekee päätöksiä siitä, miten lastasi voidaan auttaa tarpeittensa ilmaisemisessa ja ympäristönsä kanssa vuorovaikuttamisessa. On tärkeää oppia useita eri tapoja kommunikoida vauvan kanssa. Varhaiskuntoutuksen tarjoajat tai puheterapeutit voivat auttaa tässä prosessissa. He voivat auttaa sinua oppimaan, kuinka voit opettaa kommunikointitaitoja lapsellesi sellaisella tavalla, joka sopii parhaiten teidän perheellenne.

Kommunikointivaihtoehtoja

Lapset oppivat kielen aikaisin kokemalla heitä ympäröivää maailmaa kaikilla aisteillaan. He käyttävät sekä silmiään että korviaan ymmärtääkseen, mitä muut yrittävät kommunikoida. Jotkut lapset luottavat enemmän yhteen aistiin. Toiset luottavat enimmäkseen kuuloonsa kuulokojeittensa tai sisäkorvaistutteen avulla. Toiset taas luottavat enemmän silmiinsä. Menetelmä, jota käytetään lapsesi kommunikoinnin opettamiseen vaikuttaa lapsesi tapaan käyttää aistejaan.

Vauvaa voidaan opettaa kommunikoimaan monella eri menetelmällä. Jokainen menetelmä on suunniteltu maksimoimaan lapsen itsetuntoa. Nämä menetelmät maksimoivat myös lapsen kyvyn sosialisoida ystävien, perheen ja yhteisön jäsenten kanssa. Perheet ovat joka menetelmän menestymisen tärkein tekijä. Perhe on lapsen ensimmäinen ja tärkein opettaja. Yksinomaan lapselle opetetut menetelmät eristävät lapsen perheestään. Kun perhe otetaan osalliseksi, kielenoppimisaika kasvaa 24 tuntiin päivässä, seitsemään päivään viikossa. Sinä päätät lapsesi varhaiskuntoutustiimin kanssa, haluatko opettaa lapsesi puhumaan, viittomaan tai molempia. Varhaiskuntoutustiimi voi auttaa päätösten arvioinnissa lapsesi oppimiskokemusten suhteen. Näihin menetelmiin vaikuttaa alueesi kulttuuri. Niihin vaikuttavat myös alueesi palveluntarjoajat ja resurssit.

Auditiivis-oraalinen menetelmä

Auditiivis-oraalisessa menetelmässä korostetaan puhutun kielen opettamista. Lapsia opetetaan käyttämään kuuloaan, huuliolukua ja tilanteeseen liittyviä vihjeitä ymmärtääkseen ja käyttääkseen puhuttua kieltä. Tavoitteena on antaa lapselle tarvittavat puhutun kielen taidot, jotta hän pystyy käymään tavallista koulua ja toimimaan itsenäisesti.

Tässä menetelmässä painotetaan kuulokojeiden ja sisäkorvaistutteiden jatkuvaa käyttöä. Siinä korostetaan myös puhuttua kieltä luonnollisesti ilmenevien, keskustelun aikana esiintyvien vihjeiden, kuten huuliltaluvun, lisäksi. Huuliltaluvussa käytetään visuaalista tietoa kasvoista, vartalosta ja ympäristöstä puhuttujen sanojen ymmärtämiksi.

Ajatustapa perustuu siihen, että puhuttu kieli auttaa puhe- ja kirjoitustaitojen kehittymistä. Hyvä luku- ja kirjoitustaito on ratkaisevan tärkeä kaikilla akateemisilla aloilla. Yksilöopetuksen lisäksi käytetään pienryhmäopetusta puhutun kielitaidon kartuttamiseksi. Opettajat tarjoavat puhutun kielen opetusta kaikissa luokassa tapahtuvissa toiminnoissa.

Auditiivisverbaalinen menetelmä

Auditiivisverbaalinen teoria (AVT) perustuu lähtökohtaan, että kaikenasteisista kuulonalenemista kärsivät lapset pystyvät kehittämään kuuntelukyvyn ja käyttämään puhetta kommunikoimiseen.

Tämä menetelmä perustuu normaalin neurologisen kehityksen malliin. Se perustuu olettamukseen, että keho ja aivot ovat suunniteltuja käyttämään oppimiseen kaikkia viittä aistia tasapuolisesti. Kuuloaistin parantamiseen ja kehittämiseen teknologiaa, jotta kuuloaisti pystyy vastaanottamaan tietoa ja oppimaan sopivan tilaisuuden tullen. Auditiivisverbaalinen menetelmä noudattaa auditiivisen kehityksen hierarkiaa äänen tietoisuuden, havaitsemisen, tunnistamisen ja erottamisen taitojen opettamiseksi. AV-terapeutit voivat olla varhaiskuntoutuksen työntekijöitä, kuurojen opettajia, audiologilääkäreitä tai puheterapeutteja, ja se vaatii erityiskoulutusta. Perheenjäsenet osallistuvat terapiakäynteihin aktiivisesti.

Vinkkipuhe

Jotkut kielen äänteet näyttävät huulilla samankaltaisilta. Katso itseäsi peilistä lausuessasi äänteitä /p/, /b/ ja /m/. Vinkkipuhe käyttää käsimerkkejä auditiivisen ja visuaalisen tiedon tueksi. Käden liikkeet tehdään lähellä puhujan kasvoja, jotka antavat vinkin kuuntelijalle tietyistä äänteistä ja edustavat kielen äänteitä visuaalisesti. Perheenjäsenet opettelevat käden paikat, jotta lapsen on helpompi käyttää huuliolukutaitojaan. Tämä auttaa myös lasta oppimaan äänteiden väliset erot silloin, kun ne näyttävät samoilta.

Vinkkipuheessa käytetään kahdeksaa käsimuotoa neljässä eri paikassa kasvojen lähellä yhdessä puheen luonnollisten suunliikkeiden kanssa, jotta saadaan puhutun kielen kaikki äänteet erottumaan toisistaan. Se tunnetaan ääniperusteisena visuaalisena kommunikointijärjestelmänä. Vinkkipuhetta käytetään kielenkehityksen, puheenkehityksen, lukutaidon ja kommunikaation mahdollistamiseen. Tätä menetelmään voidaan käyttää yhdessä muiden menetelmien kanssa. Sitä on sovellettu yli 55 eri kieleen ja murteeseen. Vinkkipuheen käytössä huomio kiinnittyy huulioon, sillä tuetaan sanassa tai lauseessa esiintyviä äänteitä ja siinä yhdistyvät liikkeiden käyttäminen kuulon ja näön käyttöön. Lisätietoa saa Cued Speech Foundationista.

Simultaanikommunikaatio eli usean kommunikointikeinon samanaikainen käyttö

Usean kommunikointikeinon samanaikaista käyttöä ilmenee, kun käytetään viittomakieltä ja puhuttua kieltä yhtä aikaa. Viitotut sanat ja puhutut sanat esiintyvät samanaikaisesti. Tätä menetelmää on käytetty sellaisten lasten kielenopetukseen, joilla on autismi tai Downin oireyhtymä sekä normaalisti kuulevien vauvojen kielenkehityksen tukemiseen. Jos valitaan tämä menetelmä, on tärkeää käyttää viittomia jatkuvasti lapselle puhuttaessa. Viittomakielten kursseja on tarjolla liitoissa, kansalaisopistoissa, työväenopistoissa, yliopistoissa, aikuiskoulutuskeskuksissa jne.

Signing exact English

Signing Exact English (SEE) on viittomakielijärjestelmä, joka kehitettiin tekemään englannin kielessä kaikesta näkyvää. Se on kirjaimellisesti viitottua englannin kielen tulkkausta. American Sign Language (ASL) -viittomakieli on täysin eri kieli kuin englanti, sillä siinä on eri sanoja ja eri sanajärjestys. SEE:n tarkoituksena oli täydentää ASL:n sanastoa, jotta lapset voisivat helposti nähdä, mitä englanniksi puhuttiin. SEE kehitettiin 1970-luvun alussa. SEE perustuu ASL:n viittomiin, ja se laajentui sanojen, etuliitteiden, aikamuotojen ja päätteiden avulla, jotta englannin kielestä voitiin tarjota selkeä ja kattava kuva. Tämän viittomakielijärjestelmän oppiminen saattaa olla helpompaa englantia puhuville vanhemmille, koska lauseiden sanajärjestys on heille tuttu. Yhdysvalloissa oli 70-luvulla liike viittomakielen opetuksen lisäämiseksi yleisiin kouluihin kuulonalenemasta kärsivien lasten opettamiseksi. Vuoteen 1978 mennessä SEE:stä tuli Yhdysvaltain julkisissa kouluissa yleisimmin käytetty englannin kielen viittomajärjestelmä.

Kuulonjäänteiden maksimaalista hyödyntämistä ja huuliltalukua suositaan, sillä SEE-viittomat vastaavat kaikkia puhutun englannin osia. SEE suosii ASL:n ominaisuuksien yhdistämistä mukaan intonaation näyttämiseksi visuaalisesti. Tätä vaihtoehtoa tukee myös S.E.E. Center.

Totaalikommunikaatio

Totaalikommunikaatiossa yhdistyvät kaikki kommunikaatiotavat yhtä aikaa (ts. puhe, viittomakieli, kuuloharjoittelun puhe, huulioluku, huuliltaluku ja sormiaakkoset). Lapsi saa informaatiota sekä kuultavassa että visuaalisessa muodossa. Tämän ansiosta lapsi voi käyttää sitä informaatiota, joka hänen tarpeisiinsa parhaiten sopii.

Totaalikommunikaatioin tarkoituksena on tarjota lapselle visuaalisen kielipohjan käyttömahdollisuus ja samanaikaisesti tukea puhutun kielen kehitystä ja käyttöä. Jotkut olivat huolissaan, että amerikkalaiset lapset eivät pystyisi kehittämään vakaata kielellistä pohjaa joko American Sign Languagella (ASL) -viittomakielellä tai englannin kielellä (viitottuna tai puhuttuna). Nykyään totaalikommunikaatio sekoitetaan usein simultaanikommunikaatioon (viittomakielen käyttöön puhumisen aikana).