Kuuleminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. WHO:n arvion mukaan yli 5% maailman ihmisistä, noin 466 miljoonalla on huonokuuloinen - näistä 34 miljoonaa on lapsia. Keskimäärin huonokuuloiset ihmiset odottavat 10 vuotta ennen avun hakemista.

• Maailmassa on noin 466 miljoonaa (5%) huonokuuloista henkilöä.
• Vuonna 2050 arviolta joka 10 henkilöllä (noin 900 miljoonaa) on kuulonalenema.
• Noin joka kolmannella yli 60 vuotiaista henkilöistä on kuulonalenema.
• Arviolta 1,1 miljardia nuorta henkilöä altistuu ympäristön melulle harrastuksissaan.
• 60% lasten kuulonalenemista aiheutuu vältettävissä olevista syistä. 
• Noin yhdellä 1000 lapsesta on kuulonalenema.
• WHO:n mukaan krooninen korvatulehdus on yksi suurimpia huonokuuloisuuden syitä.
• Tutkimukset ovat osoittaneet, että noin 65% huonokuuloisista henkilöistä on lievä kuulonalenema, noin 30% on keskivaikea kuulonalenema ja noin 5 % on erittäin vaikea kuulonalenema.
• Suurin osa huonokuuloisista henkilöistä on kouluikäisiä tai työssäkäyviä henkilöitä.
• Tutkimukset ovat osoittaneet, että vain yksi viidestä henkilöstä, joka hyötyisi kuulokojeen käytöstä, käyttää kuulokojetta. 
• Huonokuuloinen henkilö odottaa keskimäärin 10 vuotta ennen avun hakemista.

Kuulonalenema ei tarkoita vain sitä, että henkilöllä on haasteita kuulla hiljaisia ääniä. Huonokuuloinen henkilö saattaa kokea puheen ja äänet vaimeina ja heillä saattaa olla vaikeuksia kuulla yksittäisiä sanoja tai konsonantteja, erityisesti jos ympäristö on hälyisä. Usein huonokuuloinen henkilö vääntää television tai radion nupit kaakkoon ja keskustelussa pyytävät muita puhumaan hitaammin tai toistamaan sanomaansa. Muutokset käytöksessä kuten vetäytyminen tai sosiaalisiin tilanteisiin osallistumisen välttely voivat myös olla oireita kuulonalenemasta.

Lue lisää kuulonaeleneman merkit sivulta tai jos haluat kokeilla miltä kuulonalenema voisi tuntua, kuuntele esimerkkejä kuulonalenemasimulaatio sivulta.

Kuulonalenematyyppi määritellään usein sen mukaan missä ongelma anatomisesti sijaitsee korvassa (sisä-, väli- vai ulkokorvassa) sekä sen vakavuuden mukaan.

Yleisesti on käytössä kolme kuulonalenematyyppiä:

• Konduktiivinen eli johtumis- tai välikorvavika
  Konduktiivinen kuulonalenema tarkoittaa kuulonalenemaa, joka aiheutuu siitä syystä, että äänen johtuminen sisäkorvaan on estynyt. Konduktiivsta kuulonalenemaa voi joissain tapauksissa hoitaa lääkityksellä tai leikkaamalla, kuulokojeesta voi myös olla suurta apua. 
• Sensorineuraalinen eli sisäkorvavika
  Sensorineuraalisen kuulonaleneman aiheuttaa sisäkorvan ongelmat. Tämän tyyppinen kuulonalenema on yleensä pysyvä. Ikä, melu ja perimä ovat yleisiä sensorineuraalisen kuulonaleneman syitä. 
• Sekatyyppinen kuulovika
  Sekatyyppinen kuulonalenema on kahden edellisen kuulonalenematyypin yhdistelmä. 

Lisäksi kuulonalenematyyppejä voidaan jakaa myös niiden vakavuuden mukaan lievästä, keskivaikeaan, vaikeaan ja erittäin vaikeaan kuulonalenemaan. Kuulonalenema voi olla vain toisessa tai molemmissa korvissa, se voi olla synnynnäinen tai tulla vasta myöhemmin elämässä.

Lue lisää kuulonalenematyypeistä ja kuulonaleneman syistä.